Taloutta ei hoideta peruutuspeiliin katsomalla

24.02.2020, klo 10:05

Helmikuu on kaunis. Työpaikkaruokalamme ikkunasta aukeaa Kallavesi kimaltelevana. Päivä on jo paljon pidempi kuin tammikuun alussa, kun aloimme tehdä Kuopion Energia -konsernin tilinpäätöstä. Sanalla ”me” tarkoitan tässä kohtaa koko organisaatiota. Toisin kuin monesti ajatellaan, talousosasto ei yksin laadi yrityksen tulosseurantaraportteja ja tilinpäätöstä. Toiminnanohjausjärjestelmämme kokoaa tietoa kirjanpitoon muun muassa polttoaine-, kunnossapito-, varasto- ja matkalaskujärjestelmistä. Kuopion Energian kirjanpitojärjestelmään päätyy tietoa vähän yli kymmenestä eri sovelluksesta. Koko organisaatio osallistuu ajantasaisen ja oikean tiedon rakentamiseen, mikä tukee yrityksen päätöksentekoa.

Tänä päivänä ei enää riitä tieto siitä, miltä kirjanpito näytti tai mitä liiketoiminnassa tapahtui viime vuonna. Taloushallinnolta edellytetään entistä monipuolisempaa osaamista. Laskentatoimen ja kirjanpitolain lisäksi on oltava perillä yrityksen liiketoiminnasta ja seurattava aktiivisesti toimintaympäristön muutoksia. Yrityksen on pystyttävä luomaan arvoa asiakkaille ja siten saamaan kasvua yhtiölle ja arvoa omistajille. Huoltovarmuusalalla toimivan yhtiömme strategia perustuu toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen kaikissa tilanteissa. Talousosasto auttaa yhtiön johtoa priorisoimaan toimintaansa ja valitsemaan järkeviä investointeja ja projekteja siten, että se tuottaa reaaliaikaista talousmittaristoa ja ennusteita. 

Kaukolämpöyksikkö seuraa reaaliaikaisesti energian myyntiä, verkostohäviöitä ja kiinteistöjen energiatehokkuutta. Asiakkaisiin otetaan tarpeen mukaan yhteyttä, jos todetaan, että kiinteistön lämmitys ei ole tehokasta tai on verkostovuotoja. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon kustannuksia seurataan omilla tunnusluvuilla, joissa otetaan huomioon myös päästöoikeuksiin ja sähköntuotannon suojaukseen liittyvät kustannukset. Tulosennustetta säädetään sitä mukaa kuin säätila muuttuu. Tieto auttaa johtamisessa.

Energia-ala on hyvin pääomavaltainen. Kuopion Energia kunnostaa ja rakentaa uusia kaukolämpö- ja sähköverkkoja noin 10 miljoonalla eurolla joka vuosi. Tämän lisäksi panostetaan uusiin hankkeisiin. Savilahden kaukojäähdytyslaitokseen ja Haapaniemen kaukolämpöakkuun on investoitu yhteensä noin 20 miljoonaa euroa.

Käyttökatemittari ilmaisee, paljonko yhtiön tuloksesta jää rahaa operatiivisten kustannusten jälkeen uusiin investointeihin, korkomenoihin, veroihin ja omistajille. Kassavirtaa ja sen kehittymistä seuraamme tauotta. Ilman tervettä kassavirtaa ja tulosta emme voisi investoida tai pitää omaisuudesta hyvää huolta. Strategiamme mukaisesti yhtiömme tavoitteena on kasvattaa omavaraisuutta. Vahva vakavaraisuus turvaa yhtiön taloudellisen aseman suhdannenotkahduksissa ja takaa yrityksen uskottavuuden rahoitusmarkkinoilla.

Taloushallinnon suurimmat kehitystarpeet ovat digitalisaatiossa ja automaation hyödyntämisessä. Paperiton kirjanpito on jo toteutunut. Ohjelmistorobotit korvaavat tietyt rutiinityöt. Kirjanpitäjän työ painottuu entistä enemmän tulosten analysointiin ja johdon sparraukseen. Vielä robotti ei kuitenkaan korvaa inhimillistä osaamista ja harkintaa.

Tilinpäätös on valmis, ja tilintarkastajatkin ovat lähteneet kotiinsa. Kuopion Energia -konsernin toiminta muuttui merkittävästi tilivuoden aikana. Sähkökauppaliiketoiminta myytiin Väre Oy:lle, mikä näkyi liikevaihdon laskuna. Voimalaitosten tuottama sähköenergia myytiin kuluttajamarkkinoiden sijasta tukkumarkkinoille. Toiminnan tuloksellisuus pysyi hyvällä tasolla ilman kertaluonteista sähkökauppaliiketoiminnan myyntivoittoakin, vaikka päästöoikeuskustannukset nousivat huomattavasti. Energiaa kulutettiin ja sähköä siirrettiin enemmän kuin edellisenä vuotena. Omavaraisuuskin vahvistui mukavasti. Hyvästä työstä kiitos kuuluu koko henkilökunnalle.

Kun työ on tehty, kirjanpitäjä lähtee lenkille. Mieli virkistyneenä taloushallinnon tiimi sopeutuu toimintaympäristöön, joka muuttuu kiihtyvällä tahdilla.

Eliisa Säntti
Talousjohtaja

Kuopion Energia Oy

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: