Mukavuuslämmitys sähköllä syö kaukolämmön hyötyjä
07.06.2010, klo 13:00
Kaukolämpökodeissa hyödyllistä sähkön ja lämmön yhteistuotantoenergia haaskataan mukavuuslämmitykseen. Märkätilojen lattialämmitys ja ilmanvaihdon lämmitys tapahtuu usein sähköenergialla, joka syö kaukolämmön ympäristöystävällisyyttä ja tekee loven asiakkaan kukkaroon.
Oulun seudun ammattikorkeakoulun yliopettaja Veli-Matti Mäkelä on tutkinut opiskelijoidensa kanssa hybridilämmitystä kaukolämmitetyissä kiinteistöissä ja käytön ympäristövaikutuksia työskennellessään Mikkelin ammattikorkeakoulussa 2000-luvun alussa.– Rakennusliikkeet säästävät rakennuskuluissa noin 300-400 euroa asuntoa kohden asentamalla mukavuuslämmitykset sähköllä kaukolämmön sijaan. Säästö on vähäinen, vaikka sähköä yleensä pidetään investointina edullisena, Mäkelä sanoo.
Veli-Matti Mäkelästä Suomen huippuosaamista
tulisi markkinoida maailmalle.
Asukkaat eivät voi valmista taloa tai asuntoa ostaessaan enää valita lämmitysjärjestelmiä. Rakennusliikkeillä on kiire saada rakennuskohde valmiiksi, kun taas asukkaalle vuotuiset kustannukset ovat määräävässä asemassa.
Kaukolämpöä tehtäessä voimalaitoksella tulee samalla edullista yhteistuotantosähköä. Mikäli kaukolämmön käyttöä vähennetään, menetetään samalla edullista sähköä.
– Yhteiskunnallisesti merkitys on suuri, tehdäänkö esimerkiksi kerrostalon tarvitsema sähkö järkevällä yhteistuotannolla vai ei. Tarkoituksena ei ole kärjistää eri lämmitysmuotojen välistä kilpailuja, vaan herätellä miettimään, mikä on johdonmukaista ja järkevää, Mäkelä sanoo.
Esimerkkinä Mäkelä käyttää kolmenkymmenen asunnon kerrostaloa. Mikäli kerrostalon asunnoissa mukavuuslämmitykseen käytetään sähköä, niin 50 vuoden aikana sähkölämmitys tulee maksamaan noin 200 000 euroa enemmän.
– Laskelma on tehty neljän prosentin korkokannalla. Noin isolla summalla taloyhtiössä jo tekisi piharemonttia tai mitä hyvänsä kunnostusta, Mäkelä laskeskelee.
Kukaan ei hyödy
Mäkelä on miettinyt kuka lopulta hyötyy ja todennut ettei kukaan. Vaikka kaukolämmön hinta nousisi neljä prosenttia joka vuosi ja muiden energiamuotojen hinta säilyisi ennallaan, ei sähkön käyttö mukavuuslämmitykseen kaukolämpöalueella tulisi kannattavaksi.
– Yleistä keskustelua seuratessa ei voi muodostua järkevää kuvaa, tiedot ovat niin ristiriitaisia. Ihmisten on vaikea hahmottaa eri energiamuotojen hyötyjä ja haittoja. Yhtä oikeaa vastausta ei ole, vaan asuinalue ja käytettävissä olevat vaihtoehdot vaikuttavat asiaan.
Mäkelä näkee, että kaukolämpö on kaupunkialueiden ja tiheiden asutusalueiden juttu. Haja-asutusalueilla maalämpöpumppu, pelletti ja hake voivat olla oiva lämmitysratkaisu, jos se on kustannustehokasta itselle. Myös ilmalämpöpumppu sopii olemassa olevan sähkölämmityksen kaveriksi.
– Tekemällä sähköllä lämpöä kaukolämpötaloon lisätään huomattavasti polttoaineen tarvetta voimalaitoksilla ja tuotetaan suurempi määrä päästöjä kuin lämmittämällä talot kokonaan kaukolämmöllä.
Tutkimuksilla kumotaan väitteitä
Tutkittua tietoa eri lämmitysmuotojen kokonaisvaikutuksista on jo Suomessa olemassa, mutta Mäkelä toivoo enemmän kokeellisia tuloksia, joilla asioita olisi helpompi todentaa.
– Eri lämmitysmuodoista liikkuu väitteitä, joita ei voida kumota kuin kokeellisilla tutkimuksilla. Mukavuuslämmityksistä todetaan usein, etteivät ne juuri kuluta energiaa, mutta käytännössä ne kyllä kuluttavat, kuten Mikkelissä tehdyssä tutkimuksessa todettiin.
Osaaminen huippuluokkaa Suomessa
Kaukolämmön kilpailukyvystä on Mäkelän mielestä huolehdittava. Yhteistuotannon hyöty on merkittävä ja kaukolämmön toimitusvarmuus on varsinkin Kuopiossa lähellä sataa prosenttia. Lämpökatkot ovat harvinaisia.
– Tulevaisuutta on vaikea lähteä ennustamaan, miten esimerkiksi ydinvoimapäätökset vaikuttavat sähkön hintaan. On ymmärrettävää, että jos sähköenergian hinta on edullinen, kuluttaja valitsee aina sen edullisimman saatavilla olevan tuotteen. Siksi päättäjien olisi omilla valinnoillaan ohjattava kuluttajia ympäristöystävällisiin vaihtoehtoihin, Mäkelä pohtii.
Kaukolämmön ja bioenergian osaamisen on Mäkelän mukaan Suomessa niin huippuluokkaa, että siitä saisi helposti vientituotteen maailmanmarkkinoille.
– Hyville osaajille olisi tilaa. Etsikkoaika tulisi käyttää lämmitysjärjestelmien kehittämiseen ja oikeaan markkinointiin, Mäkelä visioi.
Teksti: Liisa Tanninen
Kuva: Veli-Matti Mäkelä