Kaukolämpö pitää pintansa
29.09.2011, klo 13:07
Kaukolämpö säilyy suurimpana, mutta kilpailu lämmitysmarkkinoilla lisääntyy.
Noin puolet Suomen asuin- ja palvelurakennuksista lämpiää kaukolämmöllä. Lisäksi Suomen sähkön tuotannosta noin 20 prosenttia perustuu kaukolämmön yhteistuotantosähköön.
Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Energiateollisuus ry:n teettämän selvityksen mukaan kaukolämmön tulevaan asemaan luovat epävarmuutta muun muassa kohoavat päästöoikeuksien hinnat, korotetut energiaverot ja nousevat polttoaineiden hinnat. Tulevaisuusselvitys ulottuu vuoteen 2030 asti.
Pöyry Management Consulting Oy:n laskelmien mukaan kaukolämmön keskimääräiseen reaalihintaan kohdistuva nousupaine on vajaat 20 prosenttia vuodesta 2010 vuoteen 2020. Tästä lähes puolet on jo toteutunut energiaverojen korotusten myötä vuoden 2011 alussa. Vuoteen 2030 nousupaine heikkenee tai säilyy samana. Vaikutukset vaihtelevat merkittävästi yrityksittäin.
Hinnat nousussa myös muissa lämmitysjärjestelmissä
Selvityksessä on arvioitu eri lämmitysmuotojen välistä asemaa skenaariopohjaisesti,
Olemassa olevissa rakennuksissa energiakustannusten arvioidaan nousevan voimakkaimmin öljyyn, kaasuun ja suoraan sähköön perustuvissa lämmitysmuodoissa. Öljy- ja maakaasukohteiden hinnat nousevat veromuutosten takia voimakkaasti jo lähivuosina. Suoran sähkölämmityksen voimakkaimman, pääasiassa sähkömarkkinoilla tapahtuvista muutoksista johtuvan hinnannousun, arvioidaan olevan edessä vuosien 2020–2030 välillä.
Kaukolämpöhintojen nousu arvioidaan lämpöpumppu- ja pellettilämmityshintojen nousua voimakkaammaksi ennen vuotta 2020. Tulokset ovat kuitenkin erittäin herkkiä lähtöoletuksille, kuten sähkön hintatasolle.
Kannattavuus ei yksinään ratkaise
Kaukolämpö saa uusia asiakkaita lähinnä öljylämmitteisistä kohteista, mutta kaukolämmöstä voi taas siirtyä asiakkaita erityisesti maalämmölle. Uudisrakennuksissa kaukolämpö säilyy kilpailukykyisenä, mutta erot eri järjestelmien välillä ovat pieniä. Kannattavuustekijöiden lisäksi lämmitystapavalintoihin tulevatkin vaikuttamaan entistä enemmän esimerkiksi sellaiset asiat kuin luotettavuus, ympäristötekijät ja imagokysymykset.
Parantuvat energiatehokkuustoimet vähentävät rakennusten lämmitysenergiakulutusta tulevaisuudessa.
Kaukolämmön kysynnän on arvioitu kasvavan vuoteen 2020 ja säilyvän nykyisellä tasolla tai laskevan maltillisesti vuoteen 2030. Kaukolämpö säilyy suurimpana yksittäisenä lämmitysmuotona.
Lähde: ”Kaukolämmön asema Suomen energiajärjestelmässä tulevaisuudessa”. Työ- ja elinkeinoministeriö & Energiateollisuus ry.