Savolainen luonnonvara tuo sähköä ja lämpöä kuopiolaisille
29.11.2011, klo 09:10•Kommentteja
Kuopion Energialla on tuotannossa omia turvesoita reilut 500 hehtaaria Pohjois-Savossa. Suot sijaitsevat Nilsiässä, Varpaisjärvellä, Vieremällä, Pielavedellä ja Kiuruvedellä. Tuotantoa on tarkoitus laajentaa 1000 hehtaariin saakka. Jotta nykyinen tuotanto voitaisiin turvata, on uusia alueita hankittava koko ajan.
Matti Voutilainen kertoo, että turpeen noston aikana alueella tehdään jatkuvasti mittauksia. Esimerkiksi vesistöjen tilaa tarkkaillaan säännöllisesti.
Turvealueen lupaprosessi kestää vuosia. Ennen ympäristöluvan hakemista kartoitetaan sopiva maa-alue, joka voitaisiin ostaa tai vuokrata. Vasta hankintaneuvottelujen jälkeen tehdään toimintasuunnitelma ympäristölupahakemusta varten.
– Arvioimme tarkkaan melu- ja pölyvaikutukset, vesien käsittelyn alueella sekä käytettävät kuljetusreitit. Toiminta on tarkkaan säänneltyä, polttoaineiden hankintapäällikkö Matti Voutilainen sanoo.
Voutilainen toivoisi soiden luvituksen sujuvan nykyistä nopeammin.
– Olemme joskus arvioineet, että meidän kvartaalimme on neljännesvuosisata soiden tuotantoasioissa. Suon elinkaari on 25 vuotta, joten lupaprosesseja on jatkuvasti työn alla.
Voutilainen kertoo, että turvesoilla käytetään yleensä pintavalutuskenttiin perustuvaa tekniikkaa. Jos läheisissä vesistöissä on merkkejä ongelmista, asia selvitetään heti. Kuopion Energia osallistuu myös laajaan vesistöjen tarkkailuohjelmaan, jota ympäristökeskus vetää.
Kun turpeen nosto on käynnissä, tehdään alueella jatkuvasti mittauksia. Esimerkiksi vesistöjen tilaa tarkkaillaan ja testit tekee ulkopuolinen taho. Voutilainen toteaakin, että joen tai järven merkittävä pilaantuminen ei ehdi tapahtua mittausten välillä.
Omilla soilla viljellään ruokohelpeä
Turvesuon jälkihoito alkaa hyvissä ajoin ennen tuotannon lopettamista. Maanomistaja päättää alueen jälkikäyttömuodosta. Jos kyseessä on keinokuivausalue, siitä tulee usein lintujärvi, kosteikko tai alue uudelleensoistetaan.
– Kuopion Energian omia loppuun tuotettuja turvesoita käytetään tällä hetkellä ruokohelven viljelyyn. Ruokohelpi on pieni, mutta tarpeellinen osa energiaraaka-ainepalettia, Voutilainen toteaa.
Varastotilaa bioenergialle
Turvetuotantosoille varastoidaan nykyään myös bioenergiaa, sillä alueille on hyvät kulkuyhteydet ja koneet lastausta varten.
– Uuden Haapaniemi 3 –voimalaitoksen myötä meidänkin puuenergiatarpeemme kasvaa. Energiapuun toimitukset muodostuvat yleensä pienistä eristä ja siksi on tärkeää, että puu kerätään yhteen isoksi kokonaisuudeksi, jossa jatkojalostus ja kuljetus voidaan hoitaa kustannustehokkaasti ja varmasti.
Voutilainen muistuttaa, että yli miljoona suomalaista asuu turpeella lämmitetyssä talossa. Koska tavoitteena on pitää sähköt päällä ja kodit lämpöisinä, on turvetuotannolla merkittävä rooli.
– Kivihiili ja raskas polttoöljy eivät ole hyviä vaihtoehtoja, puu, turve ja ruokohelpi on parempi yhdistelmä. Ympäristölupa on tärkeä lenkki soiden valvonnassa, toivoisimme vain lupaprosessien sujuvan nykyistä nopeammin, Voutilainen sanoo.
Valvonnan apuna näytteet ja raportit
 |
|
Ossi Tukiaisen kokemusten mukaan Pohjois-Savossa noudatetaan lupasäädöksiä hyvin. |
Pohjois-Savon ELY-keskuksessa valvotaan turvetuotantoalueita tarkistuskäynneillä ja vuosiraporteilla. Jokainen tuottaja raportoi tuotantoalueen kuormitustiedot, muun muassa typen, fosforin ja kiintoaineen kuormituksen vuosittain. Vesistövaikutuksia tarkkaillaan säännöllisesti.
– Jos lähellä, turvetuotantoalueen alapuolella on järviallas, niin siellä mittauksia tehdään 2 kertaa vuodessa. Turvetuotannossa säätila on suurin vaikuttaja, sateisena vuonna kuormitusta on havaittavissa enemmän, ympäristönsuojelun erityisasiantuntija Ossi Tukiainen kertoo.
Kuormitustarkkailussa on kaikkiaan lähes 80 turvetuotantoaluetta Pohjois-Savossa. Kahdeksalla suolla on kuormitustarkkailuasemia. Asemilta säännöllisesti mitattavien tietojen perusteella lasketaan turvetuotannon ominaiskuormitusluku, jota käytetään muiden tuotantoalueiden kuormituksen laskemiseen. Tukiaisen mukaan on järkevämpää mitata muutamaa asemaa tarkkaan, kuin ottaa harvoja näytteitä kaikilta tuotantoalueilta. Kaikilta tuotannossa olevilta alueilta otetaan omiakin kuormitusnäytteitä parina vuotena lupakaudella.
ELY-keskuksilla on jaettu kohteita eri valvontaluokkiin asteikolla 1-4. Turvesuot kuuluvat toiseksi alimpaan eli luokkaan kolme. Minimissään tarkistuksia tehdään joka neljäs vuosi.
– Jos tulee valituksia, toki käymme paikan päällä katsomassa. Yleisesti ottaen Pohjois-Savossa noudatetaan lupasäädöksiä hyvin. Pöly- ja meluvalituksia tulee myös vähän, sillä tuotantomenetelmät ovat kehittyneet.
Tukiainen kertoo, että toiminnan loppuessa turvesuolla tehdään lopputarkastus, jossa varmistetaan asioiden olevan asianmukaisessa kunnossa.
Teksti: Liisa Tanninen
Kuva: Hannu Miettinen