Talo energiatehokkaaksi
07.06.2011, klo 15:03
Kun talossa tehdään muutenkin remonttia, niin samalla voidaan usein parantaa myös energiatehokkuutta. VTT:n kehittämä laskentamalli antaa osaltaan osviittaa, mikä kaikki on on hyödyllistä ja taloudellisesti järkevää.
Miten 60- tai 70-luvun omakotitalon energiatehokkuutta voisi parantaa?
Muun muassa tähän, ja moniin muihin rakennusten energiatehokkuuteen liittyvään kysymyksiin voi nyt etsiä vastauksia VTT:n kehittämästä laskentamallista nimeltä REMA.
Tutkimusprofessori Miimu Airaksisen mukaan REMA auttaa valitsemaan oikeat toimenpiteet eri vuosikymmeninä ja eri menetelmin rakennettujen talojen energiatehokkuuden parantamiseksi ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.
– Toimeksiantopalveluna tilattu malli palvelee erityisesti rakennusalueiden suunnittelua, mutta systematiikkaa voi soveltaa myös yksittäisiin rakennuksiin, Airaksinen kertoo.
Hän huomauttaa, että yksittäisten rakennusten käyttöön on olemassa myös monia muita laskentamalleja. Lisäksi Tee-se-itse -rakentaja voi löytää hyviä energiatehokkuusvinkkejä vaikkapa Motivan tai Oulun rakennusvalvonnan nettisivuilta.
Paljon mahdollisuuksia
Mutta käytetäänpä tässäkin tilaisuutta, laskentamallia ja Airaksisen ammattitaitoa hyväksi ja pureudutaan konkreettisiin esimerkkeihin. Palataan vaikkapa siihen 60- 70-luvun omakotitaloon.
Miimu Airaksinen muistuttaa, että energiatehokkuuteen on fiksua panostaa, kun talossa tehdään muutenkin remonttia.
– Jos rakennuksessa ei ole tehty mitään ennestään, niin se saattaa tarvita julkisivuremonttia. Tässä vaiheessa kannattaa ehdottomasti miettiä, olisiko samassa yhteydessä hyvä lisätä eristeitä.
– Jos vanhemman rakennuksen salaojat ovat menneet tukkoon, niin samalla, kun siellä kaivetaan muutenkin, niin perustukseen voisi olla paikallaan laittaa lisäeristettä.
– Tai jos esimerkiksi edessä on putkiremontti, niin pohdittavaksi voi ottaa, että kannattaisiko ”samoilla pölyillä” tehdä myös ilmanvaihtoremontti ja laittaa koneelliseen tulopoistojärjestelmään lämmön talteenotto. Käytännössähän myös omakotitaloissa viemärit ja ilmanvaihtohormit kulkevat aika lähellä toisiaan.
Airaksinen muistuttaa, että tällaisen ilmanvaihtoremontin tuloksena on parempi sisäilma ja parempi energiatehokkuus. Samaten lisäeristeiden laittaminen palvelee paitsi energiatehokkuutta, myös yleistä lämpömukavuutta.
– Jos niitä ikkunoita uusitaan muutenkin, niin niissä kannattaa panostaa energiatehokkuuteen, hän vinkkaa.
Entäpä ilmalämpöpumppu?
Käytännössä tälläkin hetkellä monissa 60–70-lukujen taloissa taidetaan miettiä myös lämmitysmuodon vaihtoa.
– Yleisohjeena voisi ehkä sanoa, että on syytä miettiä ja laskea tarkkaan, mikä juuri kyseisessä kohteessa on kustannustehokas ratkaisu.
Entäpä lisälämmönlähteet? Suomalaiset ovat viime vuosina esimerkiksi innostuneet varustamaan asuntojaan ilmalämpöpumpuilla.
– Ilmalämpöpumppu on erityisen kannattava vanhoissa taloissa, joissa on suora sähkölämmitys. Laite on kuitenkin asennettava oikein ja sitä on käytettävä oikein.
– Kannattaa myös muistaa, että ilmalämpö tuottaa kesällä myös lisämukavuutta asumiseen, kun sitä voi käyttää viilennykseen. Mutta tällöin ilmalämpöpumppu ei tietenkään säästä energiaa, vaan kuluttaa sitä.
Miimu Airaksinen muistuttaa, että moniin energiatehokkuutta lisääviin remontteihin on saatavilla myös erilaisia tukia. Näistä voi kysyä tarkempia tietoja kunnan teknisestä toimesta tai kunnan rakennusvalvojalta.
Remonttien yhteydessä, kun käytetään ulkopuolista työntekijää, voin hyödyntää myös verotuksen kotitalousvähennystä.
Teksti: Matti Välimäki, kuvat: Shutterstock