Säästöt helpommin arvioitaviksi
04.04.2011, klo 13:09
Viimeistään kuluvan vuoden aikana postitetaan kaikkiin sähkölämmityskoteihin raportti energiankäytöstä. Se auttaa arvioimaan esimerkiksi ilmalämpöpumpun tai muun lisälämmitysjärjestelmän kannattavuutta.
Ilmalämpöpumpun sopivuuden arviointi omaan taloon helpottuu etäluettavien sähkömittareiden myötä. Etäluettavien mittareiden myötä historiaan jää arviolaskutus, joka perustuu vuoden välein tehtäviin mittarinluentoihin.
Ajantasaisempaan lukemalaskutukseen perustuva etäluenta antaa kaikille sähkönkäyttäjille ja etenkin pientaloasujille arvokasta tietoa omasta energiankulutuksesta. Samalla on myös helpompi arvioida energiansäästömahdollisuuksia.
Ilmalämpöpumppu vaikuttaa vain lämmitykseen
Ilmalämpöpumpun hankinnan kannattavuutta arvioitaessa on ensimmäinen askel tiedostaa, että ilmalämpöpumpulla voi pienentää ainoastaan lämmitysenergian osuutta kokonaiskulutuksesta. Ilmalämpöpumpulla ei voi vaikuttaa kotitaloussähkön tai lämpimän käyttöveden energiankulutukseen.
Sähkölämmityksen tehostamiseen tähtäävä Elvari-ohjelma on kerännyt ilmalämpöpumppujen käyttöön liittyvää tietoa eri puolilla Suomea sijaitsevissa sähkölämpötaloissa. Näissä omakotitaloissa ilmalämpöpumpun säästöpotentiaali oli noin 2000 – 4000 kWh vuodessa.
Jopa 5000 kWh:n säästöjä
Asiantuntija-arvioiden mukaan parhaimmillaan ilmalämpöpumpulla voidaan säästää noin 5000 kWh eli noin 500 euron arvosta lämmitysenergiaa. Mikäli talouden lämmitysenergian kulutus on pienehkö verrattuna mahdollisiin säästöihin, voi lisälämmitysjärjestelmään investoiminen olla kuitenkin turhaa.
Tämän vuoksi on tärkeää tuntea oman sähkönkulutuksen rakenne. Rakenteen selvittämiseen etäluettavista mittareista saatava ajantasainen tieto on arvokasta.
Parhaiden energiansäästölukujen saavuttaminen edellyttää myös ilmalämpöpumpun aktiivista huoltoa ja säätöä. Pumppu ei myöskään pääse oikeuksiinsa sokkeloisissa taloissa. Pumppu on myös asennettava oikein ja rakennuksen lämmönsäätöjärjestelmien tulee olla kunnossa.
Lämmitykseen puolet
Pientalon energiankulutus jakautuu karkeasti kolmeen osaan – lämmitysenergiaan, kotitaloussähköön ja käyttöveden lämmitykseen. Näiden keskinäinen jakautuma on monen tekijän summa.
Toiset lotraavat enemmän, joissain talouksissa erilaiset kodinkoneet ja laitteet kuluttavat huomattavan osan kokonaisenergiasta ja pohjoisempana asuvilla taas lämmityskustannukset saattavat olla suhteellisesti suuremmat.
Energiankulutuksen rakenteeseen vaikuttaa myös perheen koko ja asunnon pinta-ala sekä talon rakenne-, eriste- ja ilmanvaihtoratkaisut. Tietysti myös omilla energiankulutustottumuksilla on suuri vaikutus. Lämmitysenergia vie Suomen olosuhteissa tyypillisesti noin puolet vuotuisesta energiankulutuksesta.
Kotitaloussähkön määrä vaihtelee
Kotitaloussähköä on kaikki muu kuin lämmitykseen ja lämpimään veteen kuluva sähkö. Normaalikokoisessa, normaalilla laitetasolla varustetussa noin 120 m2 omakotitalossa kuluu kotitaloussähköä noin 5000 – 7000 kWh. Isommissa ja runsaammilla laitteilla varustetuissa noin 200 m2 omakotitaloissa saattaa kotitaloussähköä kulua jopa 10000 kWh vuodessa.
Jos kotona on vain televisio, jääkaappi, pakastin, kahvinkeitin ja valot, voi kotitaloussähkön kulutus jäädä jopa 3000 kWh:iin vuodessa.
Vedenlämmityksessä hajonta suurta
Lämpimän käyttöveden normaalikulutuksena voidaan pitää noin 1000 kWh asukasta kohden vuodessa. Kulutus voi olla suurempaa esimerkiksi perheissä, joissa on pieniä lapsia.
Elvari-ohjelman 40 pilottikohteessa on tutkittu myös vedenkulutuksen vaihteluita. Näissä kohteissa vedenkulutuksen lämmitystarve vaihteli huimasti, jopa 500 – 1500 kWh vuodessa henkilöä kohden. Tämä osoittaa konkreettisesti kuinka kotitalouksien elämäntilanne ja veden käyttötottumukset vaikuttavat energiankulutukseen.
Kesä – talvi vaihtelut
Tulevan energiankulutusraportin tulee lain mukaan sisältää vuosittaisen energiankulutuksen tiedot kuluneelta vuodelta ja vertailun vuoksi vähintäänkin edeltäneeltä kolmelta vuodelta, edellyttäen että asiakassuhde energian myyjään on näin pitkä.
Tuleva vuosiraportti kertoo selkeämmin lämmityskauden ja kesäkuukausien energiankulutuksen vaihteluista. Se antaa perspektiiviä oman keskimääräisen kulutuksen arvioimiseen.
– Tietenkin erilaisilla vuosilla on oma merkityksensä. Vuoden 2010 talvikausi oli kylmempi kuin keskiarvotalvi. Tämä aiheuttaa noin 10 prosenttia suuremman lämmitystarpeen ja tämä näkyy varmasti lämmitysenergian kasvaneena kulutuksena, muistuttaa asiantuntija Antti Kokkonen Motivasta eri vuosien eroista. – Sen sijaan vuodet 2008 ja 2009 olivat hieman lämpimämpiä. Tyypillinen oman energian kulutus asettuu jonnekin näiden vuosien välimaastoon.
Karkeasti voidaan arvioida, että kesä- ja talvikuukausien kulutusero muodostuu lähes kokonaan lämmitysenergiasta. Tietenkin pimeänä ja kylmänä vuodenaikana kuluu enemmän energiaa myös valaistukseen ja autonlämmitykseen. Näiden vaikutus on joitakin satoja kilowattitunteja kuukaudessa ja kesällä kosteiden tilojen lattialämmitykseen kuluu 500 – 1000 kWh kuukaudessa.