Lisää energiatehokkuutta – mutta millä hinnalla?
29.09.2011, klo 08:45•Kommentteja
Euroopan komissio on julkaissut direktiiviehdotuksen energiatehokkuuden lisäämiseksi. Yksityiskohdat saattavat vielä muuttua, mutta yksi lienee varmaa. Direktiivi tulee osaltaan nostamaan energian hintaa.
Euroopan unionilla on kuuluisa neljän kahdenkympin tavoite. Sen mukaan jäsenvaltioiden on vuoteen 2020 mennessä laskettava 20 prosentilla kasvihuonepäästöjään, lisättävä 20 prosentilla uusiutuvan energian käyttöään sekä edistettävä 20 prosentilla energiatehokkuutta.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että nykyisillä toimilla ei päästä asetettuihin energiatehokkuustavoitteisiin. Euroopan komissio onkin laatinut uuden energiatehokkuutta lisäävän direktiiviehdotuksen. Se asettaa tiukkoja velvoitteita sekä julkiselle sektorille että energiayrityksille.
Johtaja Jari Kostama Energiateollisuus ry:stä arvioi, että direktiivin yksityiskohdat saattavat vielä muuttua – ja tähän myös suomalaiset pyrkivät.
– Ehdotuksessa on monia yksityiskohtia, joissa ei ole huomioitu maamme erikoisolosuhteita. Mikäli esitys toteutuisi tässä muodossaan, niin se voisi osaltaan johtaa huomattavaan energian hinnan nousuun.
– Mutta siinäkin tapauksessa, että saamme hiottua esitystä Suomelle suosiollisemmaksi, direktiivi luo varmasti jonkin verran lisäpaineita asumisen kustannuksiin.
Energiatehokkuusremontteja, uusia mittareita...
Direktiiviehdotuksessa edellytetään esimerkiksi sitä, että energiayritysten on toteutettava asiakkaidensa luona, liikenneasiakkaita lukuun ottamatta, ratkaisuja, joilla säästetään vuosittain 1,5 prosenttia energiaa.
– Suomessa on jo käytössä vapaaehtoinen energiatehokkuutta lisäävä sopimusjärjestelmä, jossa energiayritykset muun muassa sitoutuvat tarjoamaan asiakkailleen energiapalveluja ja energiatehokkuustoimia, joilla EU:n tiukat säästötavoitteet voidaan saavuttaa. Tämä on tuottanut mielestämme hyviä tuloksia, Jari Kostama huomauttaa.
Direktiiviehdotuksessa vaaditaan myös sitä, että julkisen sektorin rakennuksia peruskorjataan energiatehokkaammiksi. Vauhdiksi määritellään kolme prosenttia rakennuskannasta per vuosi.
– Meidän mielestämme rakennuksia on ehdottomasti järkevämpää peruskorjata niiden kunnon mukaan, ja kun peruskorjataan, niin kohennetaan samalla energiatehokkuutta. Valtio on laskenut, että komission toivoma tahti tarkoittaisi vuosittain noin miljardin euron lisäkustannuksia verrattuna nykytilanteeseen – mikä merkitsisi myös paineita verojen nostoon.
Komissio ehdottaa vaatimuksia myös energianmittauksen lisäämiseen. Mittauksen tehostaminen on Kostaman mukaan järkevää, mutta tässäkin kohtaa esityksen yksityiskohdissa riittää hiottavaa:
– Komissio ehdottaa kerrostaloihin huoneistokohtaista lämmönmittausta, mutta sehän ei olekaan aivan yksinkertainen juttu. Käytännössä lämmöntarve on hyvin erilainen riippuen siitä, asuuko vaikka kulmahuoneistossa vai keskellä taloa. Keskellä taloa ei tarvitse periaatteessa lämmittää ollenkaan – ja huoneistokohtaisessa mittauksessa muut asukkaat ikään kuin maksaisivat keskellä asuvan lämmityskulut.
– Tällainen mittarointi tarkoittaa myös miljardin euron investointia, Kostama huomauttaa.
– Investoinnin energiansäästövaikutukset jäisivät todennäköisesti pieniksi ja ne saattaisivat myös vähentää kiinnostusta ja mahdollisuuksia muihin kustannustehokkaampiin energiansäästötoimiin.
Ovatko eri tavoitteet ristiriidassa keskenään?
Direktiiviehdotus pyrkii myös parantamaan sähkön ja lämmön yhteistuotannon, kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen edellytyksiä. Sen mukaan esimerkiksi lämpövoimalaitoksia rakennettaessa tai uudistettaessa on aina pyrittävä yhteistuotantoon, kun voimalaitos sijaitsee tietyillä etäisyydellä kaupunki- tai teollisuusalueesta.
– Meidän mielestämme tässäkin olisi edettävä markkinaehtoisesti eikä suunnitelmatalouden tapaan. Suomessa kaupalliselta pohjalta tapahtuva harkinta on toteutunut hyvin. Meille on viimeisen kymmenen vuoden aikana rakennettu yli viisikymmentä yhteistuotantolaitosta.
Kostama huomauttaa, että nykyisessä direktiiviehdotuksessa on myös kohtia, joissa energiatehokkuustavoitteet lyövät poskelle ilmastotavoitteita ja uusiutuvan energian tavoitteita.
– Ehdotuksessa energiatehokkuustavoitteet asetetaan primäärienergialle eli energialle, johon ei ole kohdistunut mitään muunto- tai kuljetusprosesseja. Suomessa on panostettu ja panostetaan voimakkaasti uusiutuvaan energiaan sekä myös ydinvoimaan, jotka kuluttavat primäärienergiaa enemmän kuin niiden syrjäyttämät fossiiliset polttoaineet. Asia on näin ollen Suomelle hankala, koska energiatehokkuustavoitteen saavuttaminen vaikeutuu.
Energiatehokkuusdirektiivin on arvioitu astuvan voimaan vuoden tai kahden kuluttua.